Laitettiin Mikke häkkiin ja lähdettiin potkukelkoilla tallia kohti. Annika otti Piirron ja minä menin Räppärillä koko reissun. Aluksi käytiin tien päässä hölkkäilemässä ja tultiin rauhallisesti takaisin päin, ettei Piirto innostu liikaa painamaan, sen jälkeen ehdotin että mentäisi Huhantielle päästelemään, koska siellä on hyvä ylämäki vastassa joten Piirtokin voi juosta kunnolla. Huomautin vain, että toivottavasi susia ei ole liikkeellä... Tie oli vähän tukossa, mutta oli siellä sen verran kulkuneuvoja mennyt että molemmille hevosille oli urat juosta. Räppäri sai mennä kunnon tarmokasta laukkaa, että pysyi Piirron ravissa mukana ja oli todella mukava päästellä pitkästä aikaa oikein kunnolla! Mutta juuri ennen mäkeä huomattiin jäljet lumessa, jotka olivat aika paljon suden näköiset ja säikähdettiin sen verran, että käännyttiin äkkiä kotiin päin. Jälkeenpäin jäi harmittamaan, kun ei äkkiä kuva niistä napsaissut!
Tultiin takaisin tallille ja lähdettiin vielä Paavon perään, joka lähti Jasulla ajamaan. Kerrottiin hänelle jäljistä ja hän naurahti vähän ja sanoi, että ne ovat varmastikin ahman jäljet, koska yksi sellainen liikkuu Huhalla. Paavon perässä juostiin vielä tien päähän ja otettiin pitkä loppukäynti kotiin. Piirtokin rauhoittui yllättävän hyvin kävelemään. Noh, kodin ohi kun mentiin, niin välkähti taas tällainen todella viisas idea, että otetaan Mikke tallille hihnassa. Kyllähän se onnistuu taluttaa selästäkin! Ja Annika jätti satulan samalla, ettei tarvi raahata tallilta kotiin. Aluksi matka meni ihan hyvin, kun Annika talutti Mikkeä Piirron selästä, mutta kun otin itse koiran, niin kädethän siinä meni ristiin ja Räppäri ei tykännyt flexin narusta.... Annika päätti ottaa kännykällään kuvaa onnistuvasta talutuksesta, mutta kun Piirron kaulalla oleva satulavyö tipahti maahan, säikähti ruuna niin, että tepastellessaan sai Annikan alas selästä! Vähän aikaa siinä voivoteltiin ja todettiin, että jos kävellään kaikki loppumatka tallille.
Tallissa laitettiin Piirto käytävälle seisomaan ja Räppäri karsinaan, jotta saadaan varusteet pois, mutta Räppäri ei sitten jaksanutkaan odottaa satulan poistoon asti piehtarointia vaan meinasi mennä kypärää pois viedessäni maate karsinaan. Eipä se maate mennyt, mutta sai kyljelleen mennessä jalustimen rikki.. Yhdessä vaiheessa säikähdin että mihin karsinaan olin Mikken työntänyt, ettei kai se ollut siellä Räppärin karsinassa, mutta olin sen onneksi laittanut vastakkaiseen karsinaan.
Eli todella onnistunut reissu meiltä! Joskus ei vain onnistu niin kuin on suunnitellut.. Kun saatiin hevoset ehjinä karsinoihin, lähdettiin Mikken kanssa kotiin ja tehtiin tortillaa<3 Loppuilta sujui kuitenkin ilman ongelmia. Vähän mietittiin, että uskaltaako saunaa sytyttää, jos koko talo palaa, mutta onnistui sekin!
 |
| Näin hyvin saa jalustimenkin rikki! |
 |
| Ehjinä kotona! |
 |
| Tässä on yksi kuva uudesta Tykistä |
 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti