Lämmittelyssä jo huomasin, kuinka rauhallinen se oikeasti oli. Minusta tuntui, että se ei ottanut vauhteja ollenkaan? Se vain rauhassa lönkötteli menemään todella laiskasti, eikä se kyllä yleensä ole niin rauhallinen radalla. Silloin huomasin jo, että ei tästä tule mitään, mutta mukava päästä pitkästä aikaa raveihin, joten aina pitää yrittää.
Startti meni aika penkin alle, kahden laukan takia, eikä enää kannattanut jatkaa, joten keskeytys tuli. Lähdön jälkeen se vaikutti todella uupuneelta, vaikka se ei edes juossut kovaa, kävelytin sen ja purin normaalisti pois varusteista ja loimitin. Pesu piti tehdä vasta kotona, koska Haapajärvellä ei ole pesupaikkoja.. Yritin juottaa melassivettä, mutta herralle ei maistunut, kopissakaan heinää ei kelvannut syötäväksi ja vielä kopissakin se oli todella nuutunut.
Kotiin lähdettiin siinä parin lähdön katsomisen jälkeen, joskus puoli kuuden aikoihin. Kopissa hevonen alkoi vähän piristymään ja kuopi jonkin verran, ainakin siltä tuntui autoo. Heinäkin onneksi alkoi maistumaan autossa ja se söi vähän verkosta, vaikka ei kaikkia niinkuin se yleensä ahmii. Kotona pesun jälkeen jo huomasi, että hevonen oli pirtsakampi. Tarjosin sille uudempaa melassivettä ja se JOI!! Kaksi ämpärillistä meni, eikä kauan mennyt, vanha Räppäri tuli takaisin! Vieläkin kyllä mietityttää, että mikä sillä oikein oli, koska ei se koskaan ole jännittänyt, eikä ravireissut ole vaikuttaneet siihen ennen millään tavalla.
Huomatkaa bling bling -otsapanta! ;) |
Vielä illalla inspiroidun valjastamaan ja taluttamaan Loikkarin. Kamerakin oli mukana ja sain videoitua opettamisen, joten ollaan taas yksi askel lähempänä takaa-ajoa. Loikkarikin alkanut miehistymään, kun kaviota tulee edestä ja takaa. Kerran se pääsi hujauttamaan jo takasella polveen, mutta onneksi se ei lataissut täysiä. Se kyllä hyvin rauhoittui, kun nykäisi narusta ja tomerasti torui ja käyttäytyi loppuajan asiallisesti. Kerran sen tiellä taluttaessa hyppäsi oikein kunnolla ylös, mutta ei se uskalla alkaa ainakaan minulle uhittelemaan, olen sen verran sitä käsitellyt, että se tuntuu ymmärtävän etten periksi anna. Seuraava ongelma oli sen kanssa pesupaikalle meno ja sekun kesti. Sain sen loppujen lopuksi pesupaikalle ja pesin jalkoja letkulla, joka oli todella pelottava! Parit seinällehypy nousi, mutta lopetettiin, kun herra seisoi vähän aikaa rauhassa vettä jalkoihin ruutatessa. Eiköhän siitä vielä hevonen saada! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti